- Tietoja
- Osumat: 10701
Tyrjän rykmentti - Tyrjän maine
Hannes Sihvon puhe Tyrjän taistelun päättymisen 60 vuotis muistopäivänä 4.8.2001 Parikkalassa
Hyvät Tyrjän rykmentin tuntemattomat sotilaat!
Tähän rinteeseen johti miespolvien ajan Parikkalan Tyrjän kylän asukkaiden kirkkotie. Se tie on nyt ollut poikki jo kolmen sukupolven verran. Sen voivat todistaa jotkut tässä muistotilaisuudessa läsnäolevat entiset tyrjäläiset lapsen lapsen lapsilleen.
Vielä kesällä 1939 Parikkalan pitäjä oli sisempää Itä-Suomea. Vain kolmen peninkulman päässä läikkyi Laatokka laaja. Raja oli kaukana.
Talvisodan ankarasti sanellut ehdot lohkaisivat palan Parikkalaakin, josta tuli rajapitäjä. Oli katkeraa katsella rajan takana sinertävää entistä maataan. Ennen vauras Tyrjän kyläkin halkaistiin kartan viivalla. Tällä puolella liehui siniristilippu, toisella puolen hallitsi sirppi ja vasara.
Lyhyt rauhan kausi 1940-41 oli valmistautumista sotaan - molemmin puolin rajaa. Uusi isäntä kaivautui Tyrjän kylään vahvoihin asemiin, eikä vain puolustusta varten. Suomessa mieliä hiersi Moskovan pakkorauha. Karjalan takaisin saaminen oli koko Suomen, ei vain kotiseutunsa menettäneen kansanosan mielessä.
Näillä seuduin alkoi jo keväällä ja alkukesästä 1941 liikekannallepanon mukainen varustautuminen, mikä merkitsi sitten kenttäarmeijamme II Armeijakuntaan kuuluvan 2. Divisioonan perustamista.
Kun Puna-armeija aloitti ilmapommitukset useisiin kohteisiin Suomessa juhannuksen jälkeisenä päivänä 1941, Suomen oli todettava olevansa sodassa.