- Tietoja
- Osumat: 20544
JALKAVÄKIRYKMENTTI 7:N PERUSTAMINEN
Kesäkuun 10. päivänä 1941 kello 13.06 saapui 7.Prikaatin esikuntaan armeijakunnan lähettämä puhelinsanoma, joka kuului: "Toimeenpankaa suorituskäskyn kohdat - - -. Yleishankinnat määrätty alkaviksi 11.6.41."
Tämä käsky merkitsi Jalkaväkirykmentti 7:n liikekannallepanoa. I liikekannallepanopäivä (I lkp-päivä) oli siis 11.6.1941.
Jalkaväkirykmentti 7 kuului kenraalimajuri Taavetti Laatikaisen komentaman II Armeijakunnan 2.Divisioonaan, jota komensi eversti Aarne Blick. 2.Divisioonan esikuntapäällikkönä toimi majuri Adolf Ehrnrooth. 2.Divisioonan joukot perustettiin 7.Prikaatin asevelvollisista ja Itä-Savon sotilasläänin reserviläisistä.
Jalkaväkirykmentti 7 perustettiin siten, että rauhanajan 7.Prikaati täydennettiin sotavahvuiseksi, jolloin siitä muodostuivat JR 7 ja I/KTR 15. JR 7:n komentajaksi määrättiin 7.Prikaatin komentaja, eversti Armas Kemppi. Hän oli jääkäriupseeri, joka tunnettiin talvisodan Taipaleen peräänantamattomana puolustajana.
7.Prikaati oli perustettu talvisodan Taipaleen eloonjääneistä ammattisotilaista ja asevelvollisista. Taipaleen "kantarykmentit", JR 19 ja JR 21 sekä Kollaan rykmentti JR 35 muodostivat prikaatin rungon, jota täydennettiin nuoremmalla väellä. Taipaleen taistelijoita, upseereja, aliupseereja ja miehiä oli jokaisessa komppaniassa, melkein joka joukkueessa. He siirsivät talvisodan ja Taipaleen peräänantamattoman hengen myös nuoriin miehiin. Tällä seikalla oli suuri merkitys. Jalkaväkirykmentti 7:llä olivat erinomaiset lähtökohdat kehittyä yhdeksi armeijamme valiorykmenteistä. Tätä edesauttoi myös se, että rykmentin kahden pataljoonan miehistö oli nuoria varusmiehiä.
7.Prikaati asetti päällystö- ja alipäällystökaaderin koko Jalkaväkirykmentti 7:ää varten. Rykmentin esikunta perustettiin Savonlinnan läheisyydessä Pääskylahdessa 7.PrE:n majoitusalueella. JR 7:n yleisesikuntaupseeriksi määrättiin luutnantti Sakari Rusama. Esikuntaan kuuluivat tiedustelu-upseerina vänrikki Niilo Usvasalo, adjutanttina luutnantti Jouko Kiiskinen, lähetti- ja valistusupseerina vänrikki Matti Kuusi, kaasusuojelu-upseerina luutnantti U. Kojonen, huoltopäällikkönä majuri N. Koskinen, talousupseerina luutnantti M. Vainio ja aseupseerina luutnantti H. Mäkinen.
Rykmentin päällikkölääkärinä toimi lääkintämajuri E. Saarinen, hammaslääkärinä lääkintäluutnantti B. Weckström ja eläinlääkärinä eläinlääkintäluutnantti A. Meiste.
JR 7:n I Pataljoona perustettiin Kaartilassa I/7 .Pr:n kasarmialueella. Pataljoonan komentajaksi määrättiin majuri Eino Polon. II Pataljoona perustettiin II/7 .Pr:n kasarmialueella Kumpurannassa. Pataljoonan komentajaksi määrättiin kapteeni Mikko Määttä. I ja II Pataljoonan miehistö oli varusmiehiä eri puolilta Suomea. III Pataljoona perustettiin Kumpurannassa ns. mörssärituliaseman alueella. Perustamisesta vastasi Savonlinnan suojeluskuntapiiri. Pataljoonan komentajaksi määrättiin kapteeni Tauno Marttinen. III Pataljoonan miehistö muodostui Kiteen ja Kesälahden kuntien reserviläisistä ja nostomiehistä.
Kranaatinheitinkomppanian päällikkönä toimi kapteeni A. Koivumaa, tykkikomppanian päällikkönä luutnantti V. Leppälä ja esikuntakomppanian päällikkönä luutnantti U. Kojonen. Rykmentin jääkärijoukkuetta johti vänrikki E. Reunanen, pioneerijoukkuetta vänrikki A. Lapinkari ja viestijoukkuetta vänrikki O. Ritvanen.