Tyrjän Rykmentti - JR7
Jatkosodan jalkaväkirykmentti 7 - Tyrjän rykmentti
  • Etusivu
    • Tyrjän taistelun muistomerkki Parikkalan kirkon kupeessa
  • Perustaminen 1941
  • Taistelut
  • Marskin Ritarit
    • Valde Sorsa JR7 Nr 8
    • Eino Polon JR7 Nr 80
    • Tuomas Gerdt JR7 Nr 95
    • Einar Schadewitz JR7 Nr 110
    • Sakari Sandroos JR7 Nr 124
    • Erkki Korpi JR7 Nr 125
    • Eino Kuvaja JR7 Nr 137
    • Eino Ripatti JR7 Nr 146
    • Adolf Ehrnrooth JR7 Nr 162
    • Arvo Ahola JR7 ja ErP12 Nr 164
    • Väinö Hämäläinen JR7 Nr 167
    • Jouko Kiiskinen JR7 Nr 186
    • Caj Toffer JR7 Nr 73
  • Tyrjän Lehdet
  • Perinnetoiminta
    • Kokous pöytäkirjat
    • Porrassalmiseura

Ritari 186 Jouko Kiiskinen JR7

Tietoja
Osumat: 4298

Ritari numero 186: Jouko Kiiskinen

Jouko Kiiskinen Kapteeni Jouko Paavo Olli Kiiskinen syntyi 21.11.1918 Rantasalmella.

Kenraalimajuri Martolan allekirjoittamassa nimitysesityksessä ritariksi perustellaan esitystä muun muassa seuraavasti: "Kapteeni Kiiskinen toimi talvisodassa iskuosaston johtajana Suomussalmella. Jatkosodan alkuvaiheessa hän Tyrjän taistelujen päätyttyä sai johtoonsa komppanian, joka menetettyään muutaman tunnin kuluessa peräkkäin viisi komppanianpäällikköä oli hajoamistilassa. Muutamassa vuorokaudessa luutnantti Kiiskinen loi komppaniastaan ensiluokkaisen taisteluvälineen, joka ennen pitkää saavutti pettämättömän iskukomppanian maineen. Kärkiosastona se puhdisti Lahdenpohjan kauppalan 8.8.1941 vihollisista, tunki nämä Rautalahden mottiin, putisti Kivennavan Pihlaisissa yhteistoiminnassa erään toisen komppanian kanssa vihollispataljoonan ja patteriston mottiin ja pakotti nopealiikkeistä motitustaktiikkaa käyttäen vihollisen vetäytymään aina Ohdan kyläaukeille saakka. Kapteeni Kiiskisen neuvokkuutta kuvaa, että hän Pihlaisten motin uhatessa purkautua piti viholliselle venäjänkielisen puheen, jonka ansiosta yli 300 vihollista nosti kätensä."

"Majuri Kuvajan pataljoonan vanhimpana komppanianpäällikkönä kapteeni Kiiskinen joutui kesäkuun 1944 raskaissa torjuntataisteluissa ottamaan vastaan ja myös antamaan lujimmat iskut. Verrattomana vastaiskujen suorittajana kapteeni Kiiskinen joukkueineen pelasti lukuisia arveluttavia tilanteita. Niinpä Hartosten taistelussa hänen komppaniansa valtasi railakkaalla vastaiskulla takaisin menetetyn tienristeyksen. Vihollisen suorittaessa heti tämän jälkeen tienristeykseen panssarihyökkäyksen komppania säilytti järkkymättömän rauhallisena asemansa ja tuotti hyökkäysvaunuja seuranneelle jalkaväelle raskaita menetyksiä. Kapteeni Kiiskiselle ja hänen miehilleen kuuluukin tärkeältä osalta ansio siitä, ettei panssarikauhu saanut jalansijaa Keski-Kannaksen joukoissa."

"Siiranmäen tärkeää tienristeystä puolustaessaan kapteeni Kiiskisen komppania joutui jälleen vihollisen panssari, ja jalkaväkihyökkäyksen painopisteeseen, mutta säilytti kurinsa ja rauhallisuutensa siitä huolimatta, että lukuisain raskaitten hyökkäysvaunujen onnistui kiertää komppanian selustaan. Vihollisen jalkaväki kärsi tien suunnassa ainakin 1000 miehen tappiot."

"Tiukkana ja vaativana, mutta myös alaisistaan huolehtivana johtajana, joka myös taistelijana on huippuluokkaa, kapteeni Kiiskinen nauttii miestensä keskuudessa poikkeuksellista arvonantoa. Hänen sisukasta taisteluhenkeään ja vastuuntuntoaan kuvaa, että haavoituttuaan molempiin jalkoihin hän rauhallisesti ilmoitti tilanteen esimiehelleen ja jatkoi joukkonsa johtamista, kunnes kriittinen vaihe oli sivuutettu."

Ylipäällikkö nimitti kapteeni Jouko Kiiskisen Mannerheim,ristin ritariksi 10.2.1945.